Oikeanlaiset ihmiset tekee elämästä elämisen arvoista

31.7. 2026 Perjantai klo 3.47 

Kun miettii, miten iloinen ja positiivinen ihminen mä oon, ei luultavasti tuu ajatelleeks että mun elämä ei ollu aina tämmöstä.

Ala-asteel mua vähän ehkä sorsittiin ja tavallaan välteltiin. Mua pidettiin outona kun en ymmärtäny sosiaalisia sääntöjä ja olin energinen, paikoitellen. Opettaja kutsui mua hyväntahtoisesti Duracel-pupuksi. Eräs ihminen oli "kaveri". Tajusin vasta irti päästämisen jälkeen, miten paljon hän mua aikanaan hyväksikäytti, alisti, komenteli ja painoi alaspäin . Osittain hänen takiaan mun itsetunto on vielä vähän sikin sokin palasina , mut se alkaa pala palalta olla entisensä. "Onko sun pakko olla noin positiivinen" "Mä häpeen teitä" (mulle ja 3 kaverille ruokapöytäkeskustelussa). Suostuin kaikkeen mitä hän ehdotti, tavallaan tuntui ettei ollut vaihtoehtoja, kun hän oli ainoa kaveri samalla luokalla. Mulle sai tehdä mitä halusi. Suostutteli ja puhui mut helposti ympäri. Kerran meidät jaettiin koulussa joukkueisiin, me päädytiin kahden mun kiusaajan kanssa samaan joukkueeseen. He sanoi etten osannut hoitaa hommaani ryhmätehtävässä ja haukkuivat huonoksi, hän meni heidän puolelleen ja haukkuivat mua yhdessä. Ei ollut itku kaukana. Sä yritit viedä multa oman äänen ja tahdon, oon saanu ne vasta nyt kunnolla takaisin. Nykyään on paremmissa väleissä kahden exän kanssa, kuin mun ja oon kuitenkin näiden molempien kaveri. Hän jätti vastaamatta useampaan viestin, joita lähetin usean kuukauden aikana ja viimeiseen viestiin kirjoitin, että jos hän ei vastaa siihen, tämä on tässä ja kiitin menneistä vuosista. Mulla on susta paljon hyviä muistoja, mut ne alkaa peittyä huonojen alle. Kiitti kaikesta M, oli hauskaa niin kauan ku sitä kesti.

Yläasteella alettiin kiusaamaan. Kestin sitä paremmin kun paras kaveri oli vielä samassa koulussa, mut vuosi 2023 oli sen johdosta kokonaisuudessaan perseestä. Ysiluokan sainkin pitkälti pärjätä yksin. Olin jokaisessa ryhmätyössä ylimääräinen, ei mua oikeestaan haluttu mihinkään. Siks olin niin ilonen, kun kerran kässätunnilla yks tyttö sanoi haluavansa tehdä mun kanssa parityön ja antoi mulle myös samalla tunnilla hamahelmistä tehdyn liskon. Toinen, kuka ei mua vältelly tai inhonnu, oli hänen kaveri. Te saitte mun olon tervetulleeks ja on ollu ilo nähä ja jutella teijän kanssa lukiossakin. Ootte ihania O ja M, uskon et tiedätte keitä olette.

Haukuttiin, joskus harvoin yritettiin kampata. Läski, tapa ittes ja mitäköhän muuta. Koulupäivää edeltävä ilta oli aina kamala, en haluu enää koskaan tuntea sitä. "Onko mun pakko mennä (kaikkien kiusattavaks ja ylimääräiseks)?". Olin muiden mielestä niin vääränlainen, väärinymmärretty, outo, naiivi ja iloinen. Oon voinu niin paljon paremmin kun pääsin pois yläasteelta ja löytäny ne omat ihmiset, jotka pitää musta ja rakastaa mua semmoisena kun oon.

En haluu usein kertoo mun synkistä jutuista, koska tuntuu et yrittäisin uhriutua ja haluun olla se ilonen ihminen. Mut en aina vaan jaksa pitää niitä positiivisuuden kulisseja yllä, koska siitä tulis feikki olo. Haluun tuoda esille ennemminki sitä et mä peitän sinne taakse paljon, mut se ei kuitenkaan oo feikkiä, kun se on osittain mun elämän asenne, "Kohti uusia haasteita" ja sitä rataa. Oon ikuinen optimisti, se ei lähe mihinkään. En oo aina ollu näin iloinen, sitä on yritetty riistää multa ja nykyään pidän siitä kynsin hampain kiinni. Enemmänki se, et vaik elämä ei oo aina ollu onnellista, sä voit silti olla todella aurinkoinen ja positiivinen ihminen. Ja vaikka sä oletkin aurinkoinen ja positiivinen ihminen, ei se tarkoita sitä et elämä ois aina ollu semmosta. Antakaa mun olla iloinen ja innokas persoona ja loistaa semmosena.

En hirveemmin pidä negatiivisesta energiasta, melankolia ja angsti menee eri kategoriaan ja tykkään niistä jopa. Musta huumori menee myös. Esittelin kavereille shorteja, jotka oli alunperin farkut ja ite leikkasin niistä shortsit. Huomautin eri pituisista lahkeista, kun en osannu leikata suoraa ja kaveri heitti et kyl mun pitäis osata leikata vähä paremmin (cut). Naurettii yhessä asialle.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Menneisyys muistuttaa itsestään

Lukio kuulumiset #5

Motivaatio-maanantai